Oli järkeä olla tärkeä SuomiAreenassa 2023

Olin mukana SuomiAreenassa 2023 22q11 Finlandin kokemustoimijana harvinaissairaan isoäidin roolissa. Sain olla mukana MTV3 paneelissa ja Kansalaistorin mökillä 22q11 Finlandin hallituskavereiden ja maskottikoira Jaden kanssa jakamassa 22q11-oireyhtymätietoa ohikulkeville kätilöille, lastenhoitajille, sairaanhoitajille, Mieli ry;n vapaaehtoisille ja monille muille. Lähteminen jännitti, mutta kannatti.

Koulutettu kokemustoimija Saara Suvitie

Lapsenlapseni syntyi reilut neljä vuotta sitten. 22q11.2-oireyhtymä selvisi pari vuotta sen jälkeen. Tärkein tiedon ja vertaistuen kanava itselleni on muodostunut potilasjärjestö 22q11 Finlandin verkkosivujen kautta. Nykyinen somen ja Teamsin aikakausi on tuonut ihmiset lähelle omaan keittiöön toiselta puolelta Suomea. Melko pian löysin itseni HARSO ry:n kokemustoimijoiden koulutuksesta Tampereelta. Meni tovi ennen kuin ymmärsin, että tapasin silloin ensi kertaa livenä itselleni niin tärkeäksi vertaistukihenkilöksi muodostuneen yhdistyksemme puheenjohtaja Satu Salmen. 

SuomiAreena -paneelikeskustelun jälkeen pääsin helpottuneena ja kiitollisena, hiukan tutisevin jaloin Porin kaupungintalolle kahville. Siellä viulun soittoa kuunnellessani mietin, minkälainen yllättävä ja kiitollisuutta tunteva matka itselläni harvinaisen tärkeänä mummona on yllättäen melko lyhyen ajan kuluessa takana. Paneelipuhujan rooli läheisen näkökulmasta kantoi, sillä kokemustoimijakoulutuksen aikana sain rakentaa oman tarinani turvallisessa ja ammattitaitoisessa tiimissä niin monta kertaa ohjatusti ja eri näkökulmista, että omat tunteet eivät ottaneet enää tarinaa kertoessa yliotetta, vaan pääsin sen kanssa sinuiksi. Silti ennen paneelin alkamista en voinut olla varma, miten se omalta osaltani sujuisi. Jännitti. Mietin ensiapukursseja. Siellähän sanotaan, että vasta tosipaikan tullen näkee, miten ihminen toimii kriisin hetkellä. Onko MTV3 Katsomoon suorana striimattu paneeli kriisi? Kyllä se mummolle voi sellaisenakin näyttäytyä. 

Saaran Putro-koira ja Urho Kepponen -kissa

Puhuin kokemustoimijan näkökulmiani kotona kaksi viikkoa ääneen aamusta iltaan. Mietin, että kissa ja koira kuuntelijoinani oppivat varmaan kohta puhumaan itse. Mietin muistanko omat juttuni vielä vanhainkodissakin ja höpöttelen niitä ystävilleni aamusta iltaan. No, kotona kissa edelleen naukuu ja koira haukkuu, mutta ehkä he voisivat hyvinkin alkaa koulutetuiksi terapiaeläimiksi johonkin harvinaistapaamiseen. Tänä kesänä toivon, että saamme toteutettua 22q11-vertaistapaamisen täällä mummolassa. Kenties kokemustoimija- ja vertaistukiasian tärkeys kiinnostaisi kesän aikana myös mediaa. 

Tieto harvinaissairauksista ja -oireyhtymistä on avain niiden nopeampaan diagnosointiin.

Opin Porissa SuomiAreenassa, että harvinaissairauden tunnistamiseen menee lapsella Suomessa viisi vuotta, aikuisella 19 vuotta. Tähän tarvitaan meitä koulutettuja kokemustoimijoita. Voimme tulla kertomaan eri yhteyksissä eri toimijoille täsmätietoa oman kokemuksemme kautta. Kun kokemustiedon yhdistää sote-ammattilaisen oppimaan tietoon, tekee se koulutuksesta moninäkökulmaisen, tehokkaan ja toimivan. Säästyy aikaa, rahaa ja hyvinvointi lisääntyy.

Harvinaissairaita on Suomessa 450 000. Meitä heidän läheisiään on moninkertaisesti sen päälle. Yhdessä olemme merkittävä voima ja vaikuttava taho Suomessa. Harvinaissairaiden kattojärjestö HARSO kouluttaa kokemustoimijoita sekä TOIVO-vertaistukihenkilöitä. HARSO ajaa meidän kaikkien yhteisiä asioita mallikkaasti Suomessa. Me olemme niin suuri massa täällä Suomessa, että mielestäni joka ainoan poliitikon kannattaa kääntää huomionsa suunta meidän puoleemme. Meillä on väliä ja vaikuttavuutta. Yhdessä olemme enemmän. Harvinaissairaan läheinen on vaarassa uupua, sairastua ja syrjäytyä itse, jos harvinaissairaan diagnoosi viipyy ja tieto, hoito ja vertaistuki viivästyy sen takia. 

On kansantaloudellisesti kustannustehokasta tuoda harvinaissairaiden kokemustieto osaksi hoitopolkujen suunnittelua ja ammatillista koulutusta sekä myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden ammattityöskentelyn tueksi.                                                       

Kuvateksti: Presidenttiehdokas 2024 Pekka Haavisto kävi HARSOn teltalla pyöräyttämässä Harvinaispyörää ja osui kuin osuikin "päävoittoon"! 

 

Oli järkeä olla tärkeä SuomiAreenassa 2023

Minä, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, sain jaksamiseni tueksi kuntoutuspsykoterapiaa. Sen rinnalla potilasjärjestö 22q11 Finland ja HARSO ovat tukeneet minua kouluttamalla ja vertaistuella. Siitä kiitollisena olen halunnut kantaa oman panokseni yhdistystoimintaan. Silti mietin omakustanteista matkaa ja majoitusta Poriin ja päiviä kesälomastani, jotka vietänkin vapaaehtoistöiden parissa enkä perheeni kanssa. Mietin, onko siinä mitään järkeä. Kotimatkalla bussissa uupuneena olin kiitollinen. Oli järkeä olla tärkeä! Neljä päivää harvinaissairaiden ja 22q11-oireyhtymätiedon asialla tuntui merkitykselliseltä ja tarkoitukselliselta. Neljä vuotta lapsenlapseni syntymän jälkeen löysin itseni aivan yllättävistä tilanteista aivan uusien tärkeiden ihmisten ja ystävien keskeltä. He uskoivat minuun ja se tuntuu hienolta. 

Koodi 22q11 ratkaistavissa - tieto on tehokkuutta -SuomiAreenan keskustelutilaisuus

Koodi 22q11 ratkaistavissa - tieto on tehokkuutta
-keskustelun puhujat: Noora Koponen, Satu Wedenoja, 
Jaana Tuomela, Satu Salmi, Anu Toija ja Saara Suvitie

Paneelikeskustelussa ylilääkärin, erikoissairaanhoidon hoitotyön kehittämispäällikön, järjestöasiantuntijan ja hyvinvointialueen aluevaltuutetun kanssa olimme samalla tärkeällä asialla. Ihmisyys tuntui lämmöltä sydämessä. Oman potilasjärjestöni vapaaehtoinen harvinaissairaan läheinen oli saanut tämän kaiken aikaan. Hyvinvointiyhteiskunnassa teoilla on väliä. Teoilla on vaikutusta. Jos en minä sitä tee, kuka sitten? Jos ei nyt, niin koska sitten? Elämä kysyy, sinä vastaat. Tänä kesänä elämä kysyi jänniä juttuja. Uskalsin tarttua niihin, vaikka epäilytti ja jännitti. Matka harvinaissairaan mummona sai erilaisia merkityksiä tällä viikolla Porissa. Kultaisia jälkiä.

Suomeen syntyy noin sata 22q11-oireyhtymälasta vuosittain. Heistä diagnoosin saa syntymässä vain vaikeaa tautimuotoa sairastavat lapset. Silti kaikki 22q11-lapset ja heidän perheensä hyötyisivät välittömän diagnoosin kautta saadusta tiedosta, hoidosta, varhaisesta kuntoutuksesta ja vertaistuesta. Tieto auttaa tämän päivän ja tulevaisuuden hyvinvointiin ja jaksamiseen. 

22q11-oireyhtymä-nimi vaihtui vuonna 2016. Sitä aiemmin saman diagnoosin nimi on ollut CATCH-22 tai VCFS. Nämä ovat kuitenkin aiemmin olleet vain pieni osa isoa totuutta. On tärkeää, että myös vanhemmat 22q11-oireyhtymäpotilaat löytävät oman potilasjärjestönsä vertaistuen piiriin ja saavat nykyaikaista uutta kansainvälistä tutkittua lääketieteellistä tietoa omista oikeuksistaan hoitoon ja tutkimuksiin liittyen, sekä siihen, miten 22q11-oireyhtymän tila voi muuttua vuosien saatossa. Sote-ammattilaisten on tärkeää saada ajantasaista tietoa oireyhtymästä oman työnsä tueksi. Tämän vuoksi tiedottamisen ja kouluttamisen pitää olla aktiivista koko maassa. Tiedotusvälineitä on tärkeää pitää mukana ja ajan tasalla. On tärkeää, että yleinen harvinaissairaus 22q11.2 tulee jokaiselle suomalaiselle yhtä tutuksi kuin kaikkien tuntema Downin syndrooma on. Tieto on tehokkuutta. Tieto on avain hyvinvointiin.

Erityisen ja harvinaisen tila koskettaa koko perhettä

Tieto 22q11-harvinaissairaudesta luettuna tekstinä verkkosivuilta on tajunnanräjäyttävää. Siitä tunnistaa tutut oireet, tulevaisuus pelottaa, sydän hakkaa ja päässä suhisee. Kun luurin tai kännykän päähän saa saman kokeneen koulutetun TOIVO-vertaistukijan, ihan oikean inhimillisen ihmisen, tuntuu, että elämä voittaa ja kantaa yli niiden kuoppien, joihin olet juuri tipahtanut. Kun saa alkaa toimia yhdessä ja tehdä töitä sen eteen, että 22q11-tietoisuus lisääntyy ja 22q11-perheet pääsevät vertaistuen piiriin aiempaa aikaisemmin, tulee omille vaikeille hetkille tärkeä tarkoitus.

Lääkärikin on ihminen

Sain kokea sen paneelissa ja sitä yhdessä suunnitellessa. Aika vastaanotolla ei useinkaan riitä siihen, että lääkäri ja asiakas tulisivat toinen toisilleen inhimillisinä näkyväksi. Siksikin on tärkeää ja palkitsevaa, että lääkäri oppii työssään tunnistamaan harvinaissairaudet ja ohjaamaan vertaistuen piiriin. Pieni hetki yhdessä voi sisältää lämpöä ja välittämistä. Tieto lisää hyvinvointia, mutta ei se pelkkä tieto yksin hyvinvointia lisää. Kun TOIVO-vertaistukija jakaa sinulle tietoa, valaa sinuun uskoa, seisoo sinun rinnallasi, kantaa sinua, kun sinä itket, myös se lisää hyvinvointia ja auttaa jaksamaan ja kasvamaan omassa elämässä juuri sopivan kokoiseksi.

Terveisiä SuomiAreena-viikolta 2023!

Harvinaisen tärkeä mummo

Saara Suvitie

Koulutettu kokemustoimija

22q11 Finland ry

HARSO ry

Lisätiedot: info(at)22q11finland.fi

SuomiAreenan paneelikeskustelu: Koodi 22q11 ratkaistavissa - tieto on tehokkuutta katsottavissa tästä:

Katso paneelikeskustelu tästä