Fysioterapia-katsaus á la Liisa ja Aleksiina/ osa 1. kivut ja virheasennot

Hei!
Olen Liisa ja lupasin  kertoa jotakin Aleksiinan fysioterapiasta.

Aleksiina on nuori, aikuinen nainen, jolla on kromosomioireyhtymä 22q11.2-deleetio hyvin monella tavalla edelleen aikuisuudessakin oireilevana.

Olen itse lasten ja nuorten fysioterapeutti. Asiakkainani on ollut paljon erilaisia harvinaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.  Kokemusta on kertynyt jo pitkältä ajalta, mutta silti fysioterapiassa jokaisen kuntoutujan kohdalla pitää erikseen miettiä, mitä juuri hän haluaa, ja mihin asettaa tavoitteensa. Aleksiina otti itse esille kipujen ennaltaehkäisyn, virheasentojen korjaamisen ja kunnon kohottamisen. Niiden hänen omien tavoitteidensa pohjalta lähdimme yhdessä miettimään fysioterapian sisältöä.

Huomasin Aleksiinaa tutkiessa, että akuuteimmat kivut johtuvat ainakin kireistä lihaksista niska-hartia -alueella ja siitä, että koko selkäranka on aika jäykkä. Aleksiina maalaa ja piirtää melkein päivittäin. Asento painuu entisestään kasaan, joten ei ihme, että kipuja tulee helposti, kun omaa asentokontrollia ei paljoa ole, eivätkä oireyhtymään kuuluvat veltot lihakset tue luita ja niveliä. Asennot pääsevät vääristymään. Lisäksi, kun takana on monta avosydänleikkausta, joiden seurauksena on iso arpi rintalastassa ja jatkona ohutsuolen tukoksen leikkauksesta alavatsaa halkaiseva arpi. Nämä yhdessä vetävät vieläkin enemmän ryhtiä kasaan molemmista suunnista. Nyt oli todella aika paneutua ryhdin parantamiseen ja kireiden lihasten venyttelyyn. Kipujen lievittymisellä ja liikeratojen parantumisella on suora vaikutus mielialaan ja unen laatuun - kokonaispirteyteen siis.

Kuvissa näkyy muutamia harjoituksia, joissa Aleksiina vahvistaa selkäpuolen heikkoja lihaksia ja venyttää etupuolen kireitä lihaksia.

 

Aleksiina on saanut pikkulapsesta asti pitkiä jaksoja fysioterapiaa. Koska nuoruus- ja aikuisiän taitteessa hän oli vuosia ilman säännöllistä fysioterapiaa, on selvää, että kaikkia kehoon tulleita muutoksia lihaskireyksissä ja nivelten liikkuvuuksissa ei saada parantumaan. Paljon on kuitenkin jo saatu ryhtiä ojentumaan, kipuja lievitettyä ja kireät lihakset ovat ruvenneet venymään. Samalla yleiskunto on noussut kohisten.

Aleksiinan kanssa on mukavaa työskennellä, hän on todella motivoitunut treenaaja ja hyötyy selkeästi säännöllisestä ja ohjatusta harjoittelusta. Kun ohjaan Aleksiinalle liikkeitä, saa hän samantien palautetta oikeasta liikkeen suunnasta ja  liikkeen rytmistä, jolloin treenistä tulee tehokasta ja juuri hänen keholleen sopivaa.

Lupasin kirjoittaa muutaman postauksen Aleksiinan harjoittelusta. Ensi kerralla kerromme yhdessä hengitysharjoitteista, joita myös tehdään jokaisella fysioterapiakerralla. Ne ovat äärettömän tärkeitä rentoutumisen opettelun, rintakehän liikkuvuuden ja yskimistehokkuuden kannalta.

Teksti ja kuvat:

Fysioterapeutti Liisa Tinnilä

...............

22q11 Finlandin puheenjohtajan mietteitä motoriikasta, jalkakivuista sekä hypotoniasta ja spastisuudesta eli lihasten velttoudesta tai kireydestä vapaasti suomennettuna:

- Jo hyvin pienillä lapsilla tavataan tähän oireyhtymään liittyen vaikeita jalkakipuja, joille ei välttämättä osata löytää selitystä, mutta tiedetään, että ne liittyvät 22q11.2-oireyhtymiin - liitän tähän Britannian 22q11-yhdistyksen tuottaman koosteen jalkakipuihin liittyen lähinnä sen vuoksi, että ne voidaan ottaa tosissaan ja näihin oireyhtymiin kuuluvaksi. Selitystä ollaan haettu kalkkiaineenvaihdunnasta, tässä esitetyistä lihas- ja nivelasioista tai muista aineenvaihdunnallisista tai hormonaalisista asioista. Max Appeal on maailmanlaajuisesti arvostettu 22q11-järjestötoimija ja he ovat yhteistyössä monen tutkimuslaitoksen kanssa omassa maassaan ja kansainvälisesti.

https://www.maxappeal.org.uk/knowledge/early_years/content.asp?s=40&p=24

- hypotoniset lihakset ovat veltot ja löysät, ja ne voivat hidastaa motoristen taitojen edistymistä ihan pienestä asti rasittaen koko vartalon lihaksia vaativien taitojen kehitystä (vrt. esim. imeminen jne.)

- sama asia voi vaikeuttaa opittujen taitojen ylläpitoa vielä aikuisuudessakin

- joskus jo esim. kouluikään ehtinyttä 22q11.2-henkilöä, jonka lihasten hypotoniaa ei ole diagnosoitu, voidaan toistuvasti muistuttaa istumaan ryhdikkäästi, vaikka asia johtuu hänen oireyhtymästään eikä laiskuudesta - kuntoutus ja apuvälineet auttavat

- aiheeseen liittyy myös yliliikkuvat nivelet kaikissa ruumiinosissa, lihasten on tarkoitus tuoda nivelille tukea, mutta sen puuttuessa nivelistä tulee helposti yliliikkuvia; esim. yliliikkuvat polvet saattavat aiheuttaa arjen touhujen kautta lantion ylikiertymistä

- hypotonia on iso riskitekijä skolioosin kehittymiselle varsinkin ikätasoisiin kasvupyrähdyksiin liittyen 

- oireyhtymään liittyy jalkaterän virheasentojen kehittyminen joko "lättäjalka"-tyyppisesti, jolloin holvi on madaltunut ja nilkat kiertyvät sisäänpäin tai holvikaari voi olla puolestaan ylikorostuneesti kaarella, jolloin nilkat kiertyvät ulospäin - kuntoutuksella on näihinkin paljon vaikutusvaltaa (mm. tukipohjalliset)

- hypotonian vastakohta on spastisuus, jolloin lihakset ovat hyvin jäykät ja kireät, ja kireyden kautta aiheuttavat kipuja ja virheasentoja

- kuntoutuksella on tässä oireyhtymässä hyvä vaste, tosin hankaluutena on huono lihasmuisti sekä henkilön mahdollinen oman toiminnan ohjauksen puute, jolloin opittuihin tai saavutettuihin taitoihin tarvitaan säännöllistä kuntoutusapua, jotta kivut eivät käy hallitsemaan elämää

- viimeisimpänä todettakoon, että jatkuvat kivut eivät tee hyvää myöskään oireyhtymäaltistuksena tunnetuille mielenterveys- ja uniongelmille

Tässä kertomani ei ole tarkoitus kilpailla lääkäreiden tiedon kanssa, vaan olla pikemminkin koostetusti vinkkinä, että mitä kautta yksittäisen henkilön asioita voisi alkaa tutkia ja selvittää.

Satu Salmi

22q11 Finlandin puheenjohtaja

22q11 Europen maakohtainen edustaja sekä terveydenhuollon ammattilaisista koostuvan 22q11.2 Societyn jäsen